Kirjoja

Uusia kirjavinkkejä.

 

 

25. Emeran Mayer: Viisas vatsa - Kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä
Kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä? Terve suolisto, tasapainoinen mieli. Perhosia vatsassa ennen työpaikkahaastattelua? Etova olo, kun näet jotain ällöttävää? Päätös, jonka tiedät oikeaksi, koska se on tehty "vatsanpohjatuntumalta"? Suolisto mielletään usein vain ruoan käsittelylaitokseksi, mutta se vaikuttaa paljon myös mielialaamme ja päätöksiimme. Masentuneen ihmisen ruoansulatus lähes pysähtyy, ja on saatu viitteitä siitä, että suolistomikrobeja vaihtamalla arasta voi tulla sosiaalinen. Jos aivojen ohjaama stressijärjestelmä on varhaislapsuudessa muokkaantunut liian herkäksi, seurauksena voi olla monenlaisia suolisto-oireita. Selittämättömistä vatsakivuista kärsii useampi kuin joka kymmenes. Vatsan ja aivojen välisen tiedon valtatien toimintahäiriöt voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ruoka-allergiaa, masennusta, ahdistusta ja väsymystä, ja ne saattavat vaikuttaa jopa Parkinsonin taudin ja Alzheimerin puhkeamiseen. Viisas vatsa kokoaa yhteen uusinta tietoa suoliston ja aivojen yhteistyöstä ja neuvoo, miten muutamilla yksinkertaisilla ruokavalion ja elintapojen muutoksilla on mahdollista kohentaa mielialaa, voimistaa immuunipuolustusta, vähentää tautiriskiä ja jopa pudottaa painoa. Kiehtovasti ja vakuuttavasti kirja osoittaa, että mielen ja suoliston välinen tasapaino on avainkokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lääketieteen tohtori Emeran Mayer on tutkinut aivojen ja kehon yhteistyötä jo neljäkymmentä vuotta. Hän johtaa Kalifornian yliopiston Oppenheimer Center for Neurobiology of Stress and Resilience -tutkimuskeskusta. Viisas vatsa -kirjan käännösoikeudet on myyty yli kymmeneen maahan. (Adlibris)

24. John King: Elämää auringosta - mitä kasvit tekevät

Otteita kirjasta:

Jos pystyisimme kaivautumaan maahan ja tarkastelemaan juuristoja siellä, yllättyisimme näiden salaperäisten kasvinosien monimutkaisuudesta ja määrästä. Juuristot ovat usein valtavia verrattuna kasvien maanpäällisiin osiin. Esimerkiksi erään ihanteellisissa oloissa kasvavan ruiskasvin juuriston kokonaiskasvun arvioitiin olevan noin 5 kilometriä päivässä. luvussa eivät ole mukana juurikarvat, jotka ovat juuren kärjen yläpuolisen muutaman senttimetrin mittaisen osan uloimmasta solukerroksesta kasvavia, lankamaisen hentoja ulokkeita. Ne kasvoivat samaisessa ruisyksilössä lähes 90 kilometriä päivässä. Rukiin koko juuriston kokonaispituus oli 622 kilometriä ja juurikarvojen ällistyttävät 10 620 kilometriä!

  Tällainen tyrmistyttävä juurikarvojen määrä yhdessä ainoassa kasviyksilössä selittää, miksi istuttamisen jälkeen kasvit alkavat kasvaa hyvin vasta jonkun ajan kuluttua. Kun kasvi irrotetaan ja siirretään, sen juurista irtoaa paljon juurikarvoja. Koska noin kaksi kolmasosaa juuren vedenotosta   tapahtuu juurikarvojen välityksellä, juuret eivät toimi kunnolla ennen kuin   irronneiden karvojen tilalle on kasvanut uusia.

  Kasvin juuristo laajenee koko kasvukauden ajan. Juuret etenevät maaperässä etsien vettä ja siihen liuenneita ravinteita. Vettä ja ravinteita etsiessään juuristo tunkeutuu usein hyvin syvälle maahan. Metrin tai kahden syvyydessä on paljon eri kasvien juuria ja eräiden aavikkokasvien juuret tunkeutuvat yli 50 metrin syvyyteen. Juuristot kasvavat sivusuuntaisesti joka suuntaan ja joutuvat läheiseen yhteyteen lähes jokaisen maahiukkasen kanssa siinä tilavuudessa maata, josta kasvi ottaa tarvitsemansa veden   ja ravinteet.

Juuren sisälle otettu vesi on kuljetettava kasvin kaikkiin osiin, etenkin lehtiin, joista vesi haihtuu ilmaan. Eräät kasvit kasvavat hämmästyttävän korkeiksi. Maailman korkeimpia kasveja ovat eräät Pohjois-Amerikan luoteisrannikon douglaskuuset ja Australian eukalyptuspuut, joiden latva heiluu 120   tai jopa 150 metrin korkeudessa. Veden on kulkeuduttava kasveissa vähän yli niiden maanpäällisen pituuden mittainen matka päästäkseen juurista ylimpiin lehtiin. Miten puut pystyvät kuljettamaan veden niin korkealle, kun painovoima koko ajan vetää sitä alaspäin?

Kysymykseen vastattiin ainakin osittain jo vuonna 1727, kun englantilainen Stephen Hales julkaisi kirjan ”Kavien tasapaino-oppi”. Halesia pidetään oikeutetusti ”kasvifysiologian isänä”, koska hän loi tieteenalan perustan. Kasvit kuljettavat vettä pitkiä matkoja kahdella eri tavalla, joista yhden Hales pystyi tutkimustensa perusteella selvittämään ja toisen olemassaoloa hän aavisteli.

  Jotta selitys veden noususta kasveissa olisi uskottava, siinä on huomattava useita tärkeitä seikkoja. Veden nouseminen 130 metrin korkeuteen vaatii 13 ilmakehän vahvuista työntövoimaa (painetta) alhaalta tai vetovoimaa (alipainetta) ylhäältä. Veden nouseminen tuohon korkeuteen kasvin sisällä, sen tiiviiden solukoiden läpi, saattaa vaatia noin 30 ilmakehän vahvuista työntö- tai vetovoimaa. Kolmekymmentä ilmakehää on erittäin suuri paine. Esimerkiksi auton renkaassa on vain noin kahden ilmakehän paine. Sukeltajan hengitys alkaa vaikeutua noin kolmen ilmakehän paineessa eli noin 30 metrin syvyydessä. Päästäkseen 30 ilmakehän paineeseen sukeltajan   olisi kyettävä sukeltamaan noin 300 metrin syvyyteen ja tämän urotyön tuloksena hänen ruumiinsa alkaisi murskaantua paineen alla.

  Voima, joka vaaditaan veden nousemiseksi korkeimpien puiden latvaan, on vain yksi huomioon otettava seikka. Tämän lisäksi on otettava huomioon veden määrä ja nousun nopeus. Eräissä lehtipuissa vesi nousee lähes 50 metriä tunnissa. Avoimessa paikassa sijaitseva täysikasvuinen vaahtera voi lämpimänä, aurinkoisena   päivänä haihduttaa tunnissa 200 litraa. Pohjois-Amerikan keskilännelle tyypillisessä kuumassa ympäristössä maissiyksilö voi elämänsä aikana haihduttaa jopa 200 litraa eli noin 100 kertaa oman painonsa. Kasveissa liikkuu suuria määriä vettä ja liike on nopeaa.

Kasvien rakenne on keskeinen tekijä, kun haluamme selittää veden liikkumista niiden sisällä. Tiedämme, että vesi kulkeutuu ylöspäin kasvien ksyleemissä eli puusolukossa. Siinä on kuolleita soluja, jotka toimivat  pikkuruisten putkien tapaan. Vesi ja siihen liuenneet aineet kulkevat näiden solujen läpi aina pienimpiin oksiin ja lehtiin asti. Puusolukon kuolleet, hyvin kapeat mutta avoimet solut muodostavat yhtenäisen putkiston koko kasvin läpi ja kasvin on elääkseen jollakin tavoin kyettävä kuljettamaan nestettä tässä putkistossa  riittävän nopeasti ja riittävän paljon. Kasvin juurissa on siis oltava jonkinlainen pumppu, jonka tuottamapaine pakottaa veden nousemaan ylöspäin. Puhutaan juuripaineesta.

  Juuripaine on vanha käsite ja Stephen Hales tutki sitä yksityiskohtaisesti (1727). Hän havaitsi juurissa joskus muodostuvan painetta, kun ne ottavat nopeasti vettä maasta. Hales selitti veden nousevan kasveissa tämän paineen ansiosta. Juurten kyky ottaa vettä maasta nopeasti perustuu osmoosiin, joka on hyvin tärkeä kaikissa eliöissä tapahtuva ilmiö.

Osmoosia tapahtuu, koska kaikkien eliöiden jokainen solu on solukalvon ympäröimä. Kalvo on niin ohut, että sitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Ohuudestaan huolimatta kalvo on elintärkeä. Se ei ainoastaan erota solun sisä- ja ulkopuolta vaan säätelee, mitä aineita pääsee ulkopuolelta solun sisään ja mitkä aineet voivat poistua solusta. Ainoastaan vesimolekyylit pääsevät esteettä liikkumaan molempiin suuntiin. Solussa on runsaasti suoloja ja muita vesiliukoisia ainetta sisältävää liuosta, jota solukalvo  päästää ulos vain hyvin hitaasti. Tämä vahva liuos imee vettä ulkopuolelta solun sisään. Juuri tätä ilmiötä sanotaan osmoosiksi: veden siirtymistä esteen, kuten elävän solukalvon, läpi vahvan, suoloja ja muita aineita  sisältämän liuoksen vetämänä. Kun soluun siirtyy vettä, paine solun sisällä  kasvaa kuin täyttyvässä ilmapallossa. Paine pallon sisällä nousee, kunnes sinne ei  (pallon puhkeamatta) mahdu enää enempää ilmaa. Samalla tavalla paine kasvin juuren  tai juurikarvojen elävissä soluissa nousee, kun ne ottavat vettä maasta. Paineen nousu pakottaa veden kasvin sisällä nouseman juurista varteen ja lehtiin.

  Monissa kasveissa ”juuripumppu” on kuitenkin liian heikko mitattavaksi ja toisissa (esim. sokerivaahterassa) se toimii vain   tiettyinä vuodenaikoina. Voimakkaimmillaankaan pumppaus yksin   ei riitä nostamaan nestettä isojen puiden yläosiin. Kolmenkin ilmakehän juuripaine on harvinainen ja veden pumppaaminen ison douglaskkuusen latvaan vaatii paljon suurempia voimia.

Haleskin totesi, että juuripaine ei voi olla ainoa syy, jonka vuoksi neste nousee kasveissa. Myöhemmin muut tutkijat tulivat samaan tulokseen. 1800-luvun lopulla Eduard Strasburger teki hienon kokeen. Hän katkaisi 20-metrisen tammen tyveltä ja käsitteli rungon katkaisupinnan pikriinihapolla, joka tappaa elävät solut. Happo siirtyi runkoon ja koko kasviin, tappaen elävät solut edetessään. Muutamien päivien kuluttua Strasburger laittoi runkoon hapon sijasta punaiseksi värjättyä vettä. Hän totesi veden ilmaantuvan lehtiin vaikka happo oli tappanut solukot, joissa vesi liikkui. Näin Straburger osoitti, että veden nouseminen lehtiin ei isoissakaan kasveissa vaadi elävien solujen aiheuttamaa pumppausta vaan vesi voi nousta korkealle täysin kuolleessakin solukossa.

Jo Stephen Hales pääsi lähelle oikeaa selitystä tärkeimmästä vettä liikuttavasta tekijästä. Hän selosti kirjassaan juuripaineesta tekemiään kokeita ja totesi sitten: Nämä viimeiset kokeet osoittavat, että vaikka kasvin puusolukot imevät paljon vettä, ne eivät kunnolla pysty siirtämään sitä eteenpäin ilman hikoilevien lehtien apua, jotka edesauttavat veden siirtymistä huomattavasti.

  Tämä viittaa Halesin ymmärtäneen vettä haihduttavien lehtien merkityksen veden kuljetuksessa kasvin läpi. Hän käytti sanaa ”perspiraatio”, hikoilu. Nykyään haihduttamisesta käytetään termiä ”transpiraatio”.

Veden haihtuminen lehdistä on siten keskeinen tekijä, joka selittää nesteen kulkemisen kasveissa nopeasti ja korkealle. Ratkaisevassa asemassa on veden ”koheesio”, jolla tarkoitetaan atomeja ja molekyylejä toisiinsa sitovien kemiallisten sidosten voimakkuutta. Nestemäisessä olomuodossa veden molekyylien välillä on tällaisia kemiallisia sidoksia. Sidokset särkyvät vain tarpeeksi suuren voiman vaikutuksesta. Vesimolekyylit toisistaan irrottava voima on veden vetolujuuden mitta.

Ilmatiiviissä putkessa olevalla ohuella pylväällä puhdasta vettä on erittäin suuri vetolujuus. Vesimolekyylien sidokset kestävät jopa 300 ilmakehän (n. 330 kg/cm2) vahvuisen vedon. Puhtaan veden vetolujuus on ylivoimaisesti suurempi kuin yhdenkään toisen tunnetun nesteen, se on noin kymmenesosa vaikkapa kuparin vetolujuudesta.

  Kasvien juurista varsiin ja lehtiin kulkevan nesteen vetolujuus ei ole aivan samaa luokkaa kuin puhtaan veden, mutta siitä on mitattu ainakin 200 ilmakehän lujuuksia. Siten koheesio, tai vetolujuus, ohuessakin pylväässä kasvin sisältämää nestettä on niin suuri, että pylväs kestää katkeamatta imun, joka nostaisi sen lähes 1980 metrin korkeuteen. Näin suuri koheesio tietenkin riittää helposti kasveille, koska suurimmatkin puut ovat vain n. 135 metriä korkeita.

Kasvien sisältämä neste siis imetään pitkiäkin matkoja ylöspäin vaikka painovoima vetä sitä alaspäin. Mikä voima aiheuttaa imun?

Imun aiheuttaa ylhäältä tuleva alipaine. Kasvien lehdistä poistuu haihtumisen vuoksi vettä höyrynä. Veden poistumisen seurauksena lehtiin syntyvä alhainen veden paine aiheuttaa niin sanotun haihtumisimun, joka imee lehtiin varresta ja juurista uutta vettä haihtuneen tilalle. Juurten maasta ottama vesi kulkeutuu varsiin ja lopulta lehtiin kasvin puusolukon putkissa. Imuvoimat ovat suuria, hyvin korkeissa kasveissa usein 20 tai 30 ilmakehää. Tämä on selvästi pienempi kuin kasvien sisältämän nesteen vetolujuus (200 ilmakehää). Nestepylväät kasvien sisällä eivät ole vaarassa katketa haihtumisen vuoksi, vaikka imu voimakas onkin.

Puusolukon putkissa suuria vesimääriä kuljetettaessa vallitseva voimakas alipaine aiheuttaa kuitenkin joitakin ongelmia. Yksi vaikeimmista on se, että jännityksen alainen vesi muuttuu epävakaaksi. Kun kasvin täytyy päivisin kuljettaa vettä nopeammin lähinnä liikalämmön poistamiseksi, jännitys puusolukossa olevissa nestepylväissä kasvaa. Tämän seurauksena vedestä poistuu siihen liuennutta ilmaa ja lehtiin vettä kuljettaviin putkiin syntyy kaasukuplia. Kuplat katkaisevat nestepylväät ja veden kulku seisahtuu. Jos katkoksia syntyy liikaa eikä niitä pystytä korjaamaan, kasvi kuivuu ja kuolee. Onneksi öisin, kun lehdistä haihtuu paljon vähemmän vettä kuin päiväsaikaan, putkissa vallitsevat jännitykset laskevat, kaasukuplat liukenevat uudelleen veteen ja nestepylväät korjautuvat taas yhtenäisiksi.

Kaasukuplat kasvin varressa saattavat olla vahingollisia leikkokukillekin. Ennen kuin leikkokukka laitetaan veteen, ON SYYTÄ PITÄÄ VARREN ALAPÄÄTÄ VEDESSÄ JA KATKAISTA SIITÄ MUUTAMA SENTTI. Tällä tavalla poistetaan varteen katkaisemisen jälkeen mahdollisesti päässeet ilmakuplat, jotka voisivat haitata kukan vedensaantia.

Kasveilla on siis tehokkaat keinot kuljettaa suuria vesimääriä maasta kaikkiin osiinsa ja ympäröivään ilmaan. Mutta tähän lopettaminen jättäisi väärän kuvan: veden kuljetus kasvin läpi ja lehdistä ilmaan ei ole irrallinen tapahtuma. Hales viittaa kasvien lehtien toiseen tärkeään tehtävään: fotosynteesiin eli yhteyttämiseen: … lehdet täyttävät monia jaloja ja tärkeitä tehtäviä … kasvit luultavasti ottavat osan ravinnostaan lehdillään ilmasta.

  Hales viitta erääseen toiseen huomattavaan vaikeuteen, jonka maakasvit – toisin kuin kokonaan vedessä elävät kasvit – joutuvat kohtaamaan. Ilman vesipitoisuus ei ole lähelläkään kyllästymispistettä, joten kasvit olisivat vaarassa kuolla kuivumiseen, jos veden haihtumista ei jollakin tavalla säädeltäisi.

  Kasvien on otettava ilmasta happea hengittämiseen ja hiilidioksidia yhteyttämiseen. Kun lehti ottaa kaasuja, siitä poistuu vesihöyryä. Mutta entä jos kasvi kärsii vesipulasta? Miten veden haihtuminen voidaan katkaista tai ainakin hidastaa sitä ilman, että samalla katkaistaan hapen ja hiilidioksidin pääsy lehden sisään? Tämä on ongelma, jonka kanssa maakasvien on elettävä.

  Lyhyesti sanottuna kasvin on tasapainoiltava. Suurinta osaa kasvin maanpäällisestä versosta peittää ohut vahapinta (kutikula), jonka läpi kaasut ja vesi eivät pääse. Vahapinnan vuoksi monet lehdet ovat kiiltäviä ja tuntuvat liukkailta. Vahapinta estää tehokkaasti veden haihtumista ja suojelee kasvia kuivumiselta samoin kuin hyönteisiltä ja muilta vahingonaiheuttajilta. Veden haihtumisen täysin estävä suoja estäisi myös hapen ja hiilidioksidin pääsyn lehtiin. Miten kasvi sitten päästää aineita ulos ja sisään? samaan tapaan kuin hyönteiset. Hyönteisilläkin on ilmaa läpäisemätön kutikula ja niidenkin on kyettävä ratkaisemaan hengityksen vaatima kaasujen vaihto. Hyönteisilläkin on hengitysaukkoja, joiden kautta kaasujen vaihto tapahtuu.

  Kasvien hengitysaukot eli ilmaraot ovat useimmiten lehtien alapinnalla. Jokaisessa ilmaraossa on kaksi huulenmuotoista solua, huulisolua, yksi raon kummallakin puolella. Kun huulisolut ovat täynnä vettä, ne ovat irti toisistaan. Kaasut pääsevät kulkemaan niiden välisestä raosta lehden sisään ja vesihöyry lehdestä ilmaan. Kun huulisolujen vesimäärä vähenee, ne lähestyvät toisiaan ja ilmaraot sulkeutuvat. Kaasujenvaihto ilman kanssa seisahtuu. Veden liikkuminen huulisoluihin ja niistä pois perustuu osmoosiin.

Lehden alapinnalla  on yleensä niin paljon ilmarakoja, että jos ne olisivat aina auki, lehdestä haihtuisi lähes kaikki vesi. Ilmarakojen kyky avautua ja sulkeutua säätelee veden haihtumista. Huulisolut ovat kuin venttiilejä, joiden toimintaa säätelevät monet tekijät. Ne reagoivat esimerkiksi auringonvalon kirkkauden, lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden ja lehden sisäsolukkojen hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin muuttamalla muotoaan ja ottamalla vettä sisään tai päästämällä sitä ulos osmoottisesti, mikä puolestaan muuttaa ilmaraon kokoa. Öisin ei tapahdu yhteyttämistä ja lehtien sisällä ei tarvita hiilidioksidia, joten ilmaraot ovat sulkeutuneet. Vettä ei haihduteta turhaan, yöllä on viileää eikä liikalämpöä siten tarvitse poistaa vettä haihduttamalla. Kun  auringonpaisteinen päivä taas alkaa, lehtien sisään täytyy yhteyttämistä varten päästää hiilidioksidia ja ilmaraot ovat apposen auki, jotta kaasujenvaihto olisi tehokasta.

  Ilmarakojen ollessa täysin auki vettä haihtuu paljon, mutta niin kauan kuin sitä on tarpeeksi, kasvin kannattaa vaihtaa vettä ravintoon eli ottaa hiilidioksidia. Kun vedestä on pulaa, ilmaraot pysyvät osittain tai jopa kokonaan kiinni, jotta kasvi ei kuivuisi liikaa ja mahdollisesti kuolisi. Samalla tietenkin ravinnon tuottaminen yhteyttämällä hidastuu tai estyy.

  Kasvit tulevat toimeen ilman ravintoa paljon kauemmin kuin ilman vettä, aivan kuten mekin. Vai koska viimeksi kuulit jonkun menneen juomalakkoon? Syömälakkoa käytetään painostuskeinona, mutta ei juomalakkoa. Ihminen voi elää viikkoja ilman ruokaa, mutta ilman vettä hän ei elä montakaan päivää edes viileässä ympäristössä. Kuumalla, kuivalla aavikolla ihminen voi kuolla janoon muutamassa tunnissa. Kasvi ei tässä suhteessa poikkea eläimestä: se ei luovu vedestä saadakseen ravintoa. PUUTARHAMME KUKOISTAVAT, MIKÄLI MUISTAMME KASTELLA KASVEJAMME RIITTÄVÄSTI, JOTTA LEHTIEN ILMARAOT PYSYVÄT AUKI YHTEYTTÄMISTÄ VARTEN.


23. Tanja Kuronen: Hoivapommin purkajat (2015)


Jokainen, joka aikoo elää pitkään, on joskus vanha.Kuka huolehtii vanhuksista, joilla ei ole omaisia? Miten huolehditaan vanhusten arkisista tarpeista, jotka eivät vaadi ammattiosaamista? Onko vanhusten hoivaaminen naisten työtä? Onko hoiva edes oikeaa työtä?Hoivapommin purkajat kertoo puolivirallisesta hoivatyöstä, joka on organisoitua mutta vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja jonka tekijät ovat pääasiassa naisia. Nämä naiset auttavat kotonaan asuvia vanhuksia pientä korvausta vastaan. Hoivatyön pitäisi tarkoittaa ihmisläheistä ja järkevää työtä, toimeentulon paranemista lisäansioilla sekä mahdollisuuksia jakaa elämänkokemuksia ja sukupolvien viisautta, mutta useimmiten se tarkoittaa vain epämääräistä työmarkkina-asemaa, toimeentuloon riittämätöntä kulukorvausta, liiallista vastuuta sekä hurjia odotuksia yhteiskunnalta ja hoivantarpeisilta vanhuksilta.Teos perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin hoivatyöstä, jonka ympärillä kolmas sektori, hyvinvoinnin sekatalous, yhteisöllisyys ja vapaaehtoistyö muuttuvat lihaksi. Voisiko kansalaispalkattu kansalaistyö purkaa hoivapommin, jonka sytytyslanka palaa jo?

Adlibris


22. Klaus Helkama: Suomalaisten arvot

Suomalaiset arvostavat luontoa, rehellisyyttä ja sivistystä - vai arvostavatko? Onko vapaus oikeiston hyve ja tasa-arvo vasemmiston? Kuinka uskonto ja talous vaikuttavat arvomaailmaan? Suomalaisten arvot kertoo, mitkä arvot kuuluvat suomalaisten omakuvaan ja vastaavatko ne yksilöiden arvoja ja toimintaa. Teoksessa pohditaan myös, miten ihmisen ikä ja koulutus muuttavat arvoja ja miten arvomaailma vaikuttaa maiden kilpailukykyyn. Professori Klaus Helkama on Suomen keskeisimpiä arvotutkijoita. Hänen uransa on tuottanut runsaasti paitsi tieteellistä tietoa myös omakohtaisia kokemuksia kulttuurien arvoeroista. Havainnot uimahalleista, kirjallisuudesta ja laulujen sanoituksista höystävät nautittavaa teosta. Kirja sisältää myös testin, jonka avulla voi kartoittaa omat arvonsa.

Adlibris


21. Sinikka Piippo: Mielen ruokaa - Ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon


Kirja kertoo, miten ruoka ja sen eri ainesosat vaikuttavat mieleemme. Se selvittää, miten aivot, hermosto ja muisti toimivat ja millaisia ruoka-aineita ja lisäravinteita tarvitsemme ylläpitääksemme ja parantaaksemme muistiamme ja kognitiivisia kykyjämme. Kasvit ja ravinto vaikuttavat terveyteemme kokonaisvaltaisesti. Oikealla ravinnolla voi myös helpottaa stressiä, ahdistusta, masennusta, uupumusta ja unettomuutta. Teos esittelee suuren määrän mieleen positiivisesti vaikuttavia marjoja, yrttejä, mausteita ja monia muita ruoka-aineita. Kirja on korvaamaton käytännön opas kaikille, jotka haluavat parantaa elämänlaatuaan ja henkistä jaksamistaan.

Adlibris


20. Marja Korhonen: Häivähdyksiä


Tämä kirja on kirjoitettu otsahiirellä kirjain kerrallaan. Itkien ja nauraen. Eläen.Siten se kuuluu myös lukea.Marja Korhonen oli 42-vuotias, kun hän sai aivorunkotukoksen. Käsittämättömän hoitovirheen seurauksena oli niin sanottu locked in -syndrooma eli neliraajahalvaus ja puhekyvyn menetys. Perheenäidistä, erityisopettajasta ja aktiiviurheilijasta tuli oman kehonsa vanki.Vain silmiensä liikkeitä käyttäen Marja taisteli itsensä kuoleman rajalta kuntoutukseen ja sieltä takaisin omaan kotiin. Hänen valovoimainen luonteensa ja hersyvä huumorintajunsa saavat kirjan rivit ja niiden välit räiskähtelemään.Häivähdyksiä on kertomus sisusta mahdottoman edessä, uskosta elämään, toivosta kärsimyksen rinnalla sekä rakkaudesta ja ystävyydestä kaiken tämän perustana. Se kertoo hymysuin kyynelten läpi yhden ihmisen uskomattoman tarinan. 


Adlibris



19. Erik Bertrand Larssen: Paras


Christer Sundqvist

http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2014/09/18/paras/

Ote Christerin arviosta:

Erik on esimerkki siitä, miten koulukiusattu lapsi kohoaa vaikeuksien kautta voittoon. Pitääkö ensin olla kiusattu, haukuttu, epäonnistunut, voidakseen vastavoimana saavuttaa jotain merkittävää elämässä? Suunnilleen tällaisen kysymyksen Erik sai yleisöltä. Erik vastasi hieman empien, että ehkä se on yksi väylä menestykseen, mutta sen ei tarvitse mennä näin.

Joka tapauksessa, pienikokoista Erikiä kiusattiin 8-10 -vuoden iässä jatkuvasti. Koulun pihalla hän oli muitten vahvempien lasten kiusattavana. Hän oli ns. helppo kohde ja sai tuhka tiheään kuulla olevansa se pieni paskiainen. Eräänä päivänä tapahtui käänne.

Erik oli taas koulun pihalla joutunut lasten kiusanteon kohteeksi. Hänet työnnettiin kumoon lukuisia kertoja ja vaatteisiin tungettiin lunta. ”He tekivät tässä hyvää työtä”, Erik sanoi. Vihoviimeisenä Erik saapui välitunnilta koululuokkaan läpimärkänä ja resuisena. Opettaja oli todennut, että Erikin olisi nyt paras mennä kotiin vaihtamaan vaatteet. Erik oli juossut kotiin itkuisena ja täynnä raivoa. Kotona omassa huonessaan hän raivon iskiessä pahimmillaan, huusi ”Ei enää, nyt riitti!”


18. Muistisairaan kuntouttava hoito   (Duodecim 2014)

Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.)


Kirja kuuluu Duodecimin Hyvä hoito -sarjaan. Sarjan kirjoissa kuvataan käytännönläheisesti sairauksien hoitoa ja hyvän elämän toteutumista sairaudesta huolimatta. Kirjasarjaan kuuluvat myös alkoholiriippuvuus, allergia, diabetes, huume- ja lääkeriippuvuudet, keliakia, masennus, reuma ja sydänsairaudet.


Muistikirjan kirjoittajat (37)

Ulla Eloniemi-Sulkava FT, dos.

Timo Erkinjuntti LKT, prof.

Marjo Forder psykofyysinen fysioterapeutti, muistiasiantuntija

Merja Hallikainen LT

Päivi Hartikainen LT, dos.

Katja Helo geronomi (YAMK)

Tuula Hurmasti TtM

Tuomo Hänninen FT, dos.

Hanna Jokinen PsT, dos.

Kati Juva LT, dos.

Eila Kallio FM

Sirkka-Liisa Kivelä LKT, prof.

Miia Kivipelto LT, prof.

Anne Koivisto LT

Marja-Liisa Laitinen LL

Heljä Lotvonen LL

Eija Lönnroos LT

Susanna Melkas LT

Riitta Mönkäre FM, erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja

Tiia Nogandu LT

Henna Nikumaa sosionomi (YAMK)

Toini Nukari erikoissairaanhoitaja

Teemu Paajanen PsM

Kaisu Pitkälä LKT, prof.

Anne Remes LT, prof.

Pertti Riihelä toiminnanjohtaja

Ari Rosenvall LL

Pirkko Routasalo THT, dos.

Niina Savikko TtT

Jonna Savolainen TH

Taina Semi ekspressiivisen taideterapian ohjaaja

Heli Sillanpää sairaanhoitaja

Raimo Sulkava LKT, prof.

Merja Suominen ETT

Päivi Topo VTT , dos. 

Risto Vataja LL. (väit.)

Irja Öun LL



17. Christer Sundqvist: PaRas ruokavalio - Luonnolliset rasvat kunniaan


Tohtori Sundqvistin kirja on hyödyllistä luettavaa. Se lähtee tarpeellisten peruskäsitteiden esittelystä ja etenee ravitsemuksemme ajankohtaisiin kysymyksiin välttelemättä kiistanalaisiakaan aiheita. Se antaa selkeitä ehdotuksia, joiden äärellä lukija joutuu pohtimaan omaa tietämystään ja tekemään näiden pohjalta henkilökohtaisia ravitsemusratkaisujaan.

Professori KariSalminen 


16. Pirkko Telaranta: Muistisairauden kanssa - Alzheimer arjessa


Alzheimerin tautia tarkastellaan osana jokapäiväistä arkea. Taudin vaikutuksia sairastuneen ja hänen läheistensä elämään selvitetään inhimillisellä, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Kirjassa tuodaan myös esille dementoituvan ja hänen läheistensä oikeudet monimuotoiseen tukeen sairauden eri vaiheissa.


15. Johanna Parikka Altenstedt: Flora Bartha Paasonen - Vaiettu tarina

 

Kirjan takakannessa:

Tämä kirja käynnistyi kirjeestä (marraskuussa 2012, jossa mm. "Olen 94-vuotias, enkä tunne voimieni riittävän kirjoittamaan omaa kirjaa. Mutta jos olisi joku ihminen, se olisi sentään hyvä, että voisin tuoda totuutta monelle väärinkäsitetylle asialle.") jonka Johanna Parikka Altenstedt löysi eräänä päivänä kynnysmatoltaan. Sen oli Yhdysvalloista lähettänyt Flora Paasonen, jatkosodan tiedustelupäällikön Aladar Paasosen  leski, joka halusi vihdoin kertoa omasta elämästään. Johanna lensi ensi tilassa Atlantin yli haastattelemaan Floraa.

 

Unkarilaisen eläinlääkäriperheen tytär Flora Bartha kasvatettiin  kosmopoliitiksi. 18-vuotiaana hänet esiteltiin huimaa sotilasuraa tehneelle eversti Aladar Paasoselle, joka nai vihreäsilmäisen  unkarittaren 1938.

 

Satua muistuttanut rakkaustarina sai pian ylleen sodan synkät pilvet kun neuvostopommit pirstoivat ikkunoita ja Aladar katosi tiedustelujohtajaksi Mannerheimin salaiseen maailmaan. Floran tehtäväksi sodan aikana ja sen jälkeen jäi pitää perheensä mahdollisimman tarkkaan piilossa, sillä tiedustelujohtajan  läheiset elivät aina uhan alla. Alkoi näkymättömyyden kausi.

 

Tässä kirjassa Flora muistelee perheen vaiheita Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Vaimon osuus perheen valinnoissa on ollut itsenäisen naisen voimannäyttö, vaikka perheen olemassaoloa ei monesti edes mainita.

 

Nyt jo yli 90-vuotias Flora Paasonen (kuoli 4.12.2013) julkistaa ensi kerran perheen yksityisiä kirjeitä ja kuvia sekä kertoo yksityiskohtaisesti elämästään.

 

Flora Paasosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 16.1.2014.

www.hs.fi/muistot/a1305773204018

 

 

14. Maaretta Tukiainen: Egosta fantasmagoon - tie karismaattiseen itseesi

 

Kirjan takakannessa:

"Maaretan kirja on avuksi kaikille, jotka haluavat löytää itsensä."

Tuija Seipell

 

Kirjan alkuosa, Ennakkonäytös (ss. 1-43) ja sisällysluettelo luettavissa:

http://www.talentumshop.fi/liiketoiminta/itsensa-kehittaminen/egosta-fantasmagoon.html?gclid=CJWj96a90L0CFeLVcgodDqgAbg

 

13. Marja Krons: Uusi infrasaunojan opas 
 
Me Eevan kanssa hankimme infrapunasaunan huhtikuussa 2012 ja sijoitimme sen olohuoneeseemme. Saunamme kuva ja muutama sivu meidän "sinnittelystä" herra Alzheimerin kanssa ovat Marja Kronsin Uudessa infrasaunojan oppaassa.

Infrapunasaunan hankinnan perusteita meillä oli kaksi:
1. Koska infrapunasaunalla on terveysvaikutuksia, niin silloin se on hyväksi Alzheimeria sairastavalle. Sen avulla hän jaksaa paremmin kamppailla Alzheimeria vastaan. Lisäksi mahdollisimman vähällä rasituksella saa mahdollisimman suuren hyödyn.
2. (sijoitus olohuoneeseen) Koska Alzheimer jäykistää ja vaikeuttaa liikkumista, niin olohuoneessa on helppo siirtyä sohvalta saunan puolelle. Ei ole lauteille kiipeämistä eikä kaatumisesta kiukaasta johtuvaa palovaaraa.

Me olemme asettaneet saunan termostaatin 42 asteeseen, mutta menemme saunaan jo lämpötilan noustua 30-40 asteeseen.Yhtä hyvin voisi "saunoa" tarvittaessa vaikka normaalissa huoneenlämmössä (reilu 20 astetta). Me olemme olleet tosi tyytyväisiä infrapunasaunaan. Sauna on niin tehokas, että koska me saunomme lähes  joka ilta niin me tehokkuuden takia vuorotellen infrapunasaunan ja sähkö(- tai Aito)kiukaan kanssa. Monet ovat jo innostuneet meidän olohuoneratkaisusta. Se on kaikkein tyylikkäin huonekalu (leppää ja haapaa) meidän olohuoneessamme ja jos siitä vielä saa terveelliset löylyt, niin mikäs sen parempi.

Saunoessamme voimme katsoa olohuoneen telkkaria tai kuunnella saunan radiota. Maksoi 2000 euroa (messukappale, norm. 2300). Saunan tuoneet kaverit (Hesarin jutun yhteydessä olevassa kuvassa) pystyttivät sen parissa tunnissa, ruuvimeisseli oli ainoa työkalu. Jos joskus muutamme, niin tarvittaessa sauna kasaan ja kyytiin. Jos kellä ei ole mahdollsita infrapunasaunaa laittaa, niin on infrapunapusseja (Fir65, makuupussin kokoisia, mm. Life-ketju) 500 euroa painaa 8 kg. Voi ottaa vaikka mukaan kylään ja tarjota talon väelle infrapunasaunomisen, samalla kun jutellaan kuulumisia.

Me hankimme saunamme Parttialta (
http://www.parttia.fi/), joka toimii Kotkassa.

12. Takana elämä eletty

Marjatta Kuusinen

Marjatta Kuusisen (s. 1934) elämäkerta on kertomus kamppailusta viiden vaikean sairauden – nivelreuman, sepelvaltimotaudin, syövän, astman ja diabeteksen – kanssa vuosien ja vuosikymmenten aikana. Selviytymistarinansa kirjoittaja on maustanut hyväntuulisella huumorilla, positiivisuudella ja henkimaailman ihmeillä.

”Kun katson taaksepäin, kysyn itseltäni, mitä on jäänyt elämäni saldoksi. Olenko oppinut mitään? Mikä on ollut elämäni tarkoitus? Rehellisesti voin sanoa oppineeni kärsivällisyyttä, kivun kanssa elämistä, rauhallisuutta ja myös ymmärtämään kohtalotovereitani, jotka kamppailevat samojen sairauksien kanssa.”

Olimme Eevan  kanssa Pärnussa hoitoja ottamassa kesällä 2012  Tutustuimme siellä Marjatta Kuusiseen, todellisen sankariin.

Pari otetta  sankarin sähköpostiviesteistä talvella 2012-13:

Kirjaprojektinion nyt  elämässäni se asia, joka auttaa minua jaksamaan, eli "minun iso loheni", saisinpa vaan sen ylös, eli painokuntoon ja vielä joku sen kustantaisi.”

”Olenhan minä saanut "melko suuren lohen", kun minulle myönnettiin sähkökäyttöinen invamopo.” 

 

Kirjaa tilattavissa myös Marjatalta hintaan 25 euroa + postituskulut 3 euroa. kuusinenmarjatta77@gmail.com

 

11. Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
Teos näyttää rehellisesti ja kaunistelematta, miten tyttären elämä muuttuu, kun isän muisti sairastuu. Mutta kaikki muutokset eivät ole huonoja. Hanna Jensen osoittaa, että muistisairaudesta voi seurata myös hyvää.
http://hannajensen.fi   

10. Richard Taylor: Alzheimerin kanssa - minun tarinani (2007/2008)

Kirjan takakansi: "Tiedän, että joskus lähitulevaisuudessa oviin vaihdetaan lukot, ikkunat naulataan kiinni, naapurit etsivät eksyneitä, hellasta häipyy salaperäiesti nappuloita ja uuni lakkaa toimimasta. Mukavat ihmiset, joita en tunne, tulevat luokseni eivätkä tee muuta kuin istuvat lähelläni ja katsovat minua."

Psykologi Richard Taylorin elämän parhaiden päivien piti olla vielä edessäpäin. Kuutisen vuotta sitten hän kuitenkin kuuli sairastavansa "dementiaa, luultavasti Alzheimer-tyyppiä".  Alun järkytyksestä toivuttuaan hän alkoi kirjoittaa arkipäivästään Alzheimerin kanssa: mitä hän tietää muistavansa ja ymmärtävänsä, mitä unohtaneensa, millaista on kokea, että häneen ei suhtauduta täysivaltaisena aikuisena - edes niinä päivinä, kun hän itse tietääolevansa "normaali itsensä".

Taylorin tarina kertoo rohkeudesta ja lannistumattomuudesta rappeuttavan sairauden edessä. Se on myös ainutlaatuinen näkökulma Alzheimerin tautia sairastavan omiin ajatuksiin - usein dementiapotilaiden tuntoja ja tahtoa joutuvat tulkitsemaan häntä hoitavat ihmiset. Taylor pohdiskelee terävästi kysymyksiä minuudesta, yksityisyydestä, hoivasta ja ihmisarvosta. Tarina koskettaa kaikkia niitä joita Alzheimerin tautikin. 

 

9. Minna Laine ja Sirkkaliisa Heimonen/Ikäinstituutti:
Mahdollisuuksien matka - logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa (2013)

Logoterapia on itävaltalaisen neurologin ja psykiatrin Viktor E. Franklin (1905-1997) kehittämä käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta maailmassa.

Logoteraspeuttista ajattelua sovelletaan ja juurrutetaan muistisairaiden ihmisten hoitoon osana Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektia (RAY 2011-2014). Projektin päämääränä on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen.

Lisätietoa ja kirjatilaukset: www.ikainstituutti.fi tai minna.laine@ikainstituutti.fi

 

 

8. Kirja, joka muutti elämäni.

Andrei Weil: Keho tekee ihmeitä (Otava).

Sairastuin vakavasti  1990 luvun alussa, niin, että jouduin ensin kuntoutukseen ja sittemmin pitkäaikaiselle sairaslomalle. Tällöin sain jostakin idean lukea em. kirjan. Se ei kuitenkaan hätkähdyttänyt minua sanomisellaan, sillä kertaa. Mutta sairauden jatkuessa ja lääkeannosten kasvaessa (parhaimmillaan yli 30 annosta päivässä) teki sairaus elämäni todella kurjaksi. Tartuin em. kirjaan toistamiseen ja kas kummaa, silmäni avautuivat sen suurenmoisen kokemuksen edessä. Saatoin todeta, että minä itse henkilökohtaisesti voin vaikuttaa loppuelämäni laatuun ja tasoon merkittävällä tavalla.

Siinä vaiheessa olin jatkuvasti lääkärin tarkkailun alla sairaslomani jatkuessa jatkumistaan. Lopulta usean vuoden sairastelun jälkeen jäin sairaseläkkeelle 1995 jouluna täytettyäni juuri 50 vuotta. Tuntui kolkolta huomata, että tässäkö tämä minun elämäni nyt on, entisestä kilpatanssijasta oli tullut kävelykepin kanssa kulkeva töpöttelijä. Puolisoni oli ja eli täysipainoista elämää, nuoruuden huumassa, ollen useaan otteeseen ulkomailla työtehtäviensä vuoksi. Minä sitä vastoin yritin käyttää kaiken tarmoni jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Kehoni tuskat oli valtaisat ja hermoni kireällä kuin viulun kieli. Kuljin kaiken aikaa lääketokkurassa ylisuurien lääkeannosten kourissa.

Tarttuessani kirjaan kolmannen kerran, otin yhteyttä minua hoitaneeseen lääkäriin ja aloin neuvotella hänen kanssaan lääkityksen muuttamisesta tai annoskokojen pienentämisestä. Tätä vaihetta kesti yli puolitoista vuotta. Tuona aikana lääkeannoksiani vähennettiin pikkuhiljaa, niin, että viimeisestä pilleristä luopuminen otti koville ja vei useamman kuukauden, ennen kuin siitäkin voitiin luopua.

Olin samanaikaisesti muuttanut elämäni suuntaa ja ravintoa radikaalisti, niin, että sain oman elämäni hallintaan. Ensin lopetin kahvin juomisen, jolloin unirytmini muuttui normaalimmaksi. Sitten luovuin lihan syömisestä, jonka jälkeen saatoin luopua myös kävelykepin käyttämisestä. Kahdeksan kuukauden jälkeen alkoi toipumiseni edistyä ja tervehtymiseni alkaa. Kuntouduin kirjan antaman suunnan sekä mahdollisuuden  mukaisesti siinä määrin, että nyt oltuani eläkkeellä 17 vuotta, käytän päivässä yhden pillerin elämänlaatuni ylläpitämiseen, eikä sillä pillerillä ole mitään tekemistä alkuperäisen vakavan sairauteni kanssa.

Eräs ammattiauttaja sanoikin minulle muutama vuosi sitten, satunnaisesti tavattuamme, että hän pitää parantumistani aivan ilmeisenä ihmeparantumisena. Onko se sitä vai ei, ei ole oleellista, tärkeintä on se kirjan antama viesti, että me jokainen voimme olla vastuussa omasta kehostamme ja sen hyvinvoinnista.

Tänään pystyn liikkumaan täysin normaalisti, pyöräilemään, tanssimaan ja harrastamaan monipuolista liikuntaa, elämänmuutoksen seurauksena.

Vantaalla 01. heinäkuuta 2012.

Mikko Räikkönen

 

7. Dr. David Williams: MUISTIKATO -  DEMENTIA - ALZHEIMERIN TAUTI -  Miten ehkäisen - hidastan - korjaan

Lisätietoa Dr. David Williamsista

www.drdavidwilliams.com

Kyösti Piilola/Simpeleen yk 1961

 

6. Jean Carper: 100 yksinkertaista tapaa torjua ALZHEIMERIN TAUTIA  ja vanhenemiseen liittyvää muistin heikkenemistä

Marja Krons, tietokirjailija 

 

5. Marja Krons: Iloa ja terveyttä Infrasaunasta (painos loppu, kirjastosta saa, Marja Krons tekemässä uutta ja laajempaa painosta)

Marja Krons, tietokirjailija

 

4. Liisa Kämäräinen: TUNTEVA omaistenopas Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä

Leo Järvi, omaishoitaja

 

3. Pertti Koistinen: Hoivan arvoitus  (Ilpo Salonen/Otavamedia)

Katso Lähellä-lehti,  http://www.omaishoitajat.fi Pia Järnstedt Omaishoiva on ainutlaatuista

 

2. Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat (Leena Vanne/Espoon ja Kauniaiasten Omaiset ja Läheiset). Luen kirjaa parhaillaan ja jo nyt suosittelen sitä. Kirja puhuu työstä ja rakkaudesta. 65-vuotias kirjailija on eläkkeellä ja rakastunut uuteen mieheen. Hän tuntee kuitenkin edelleen vastuuta ja säilyttää ystävyytensä puolisoonsa, josta ottaa eron miehen ollessa jo yli 80-vuotias. Kirjassa on paljon asiaa ja erilaisia näkökulmia - se ei ole lainkaan ns. kepeä - sitä kannattaakin lukea hitaasti ja miettien.

 

1. Chris Leave: Little Been tarina (Gummerus 2011, Minna Rosendahl/Varsinais-Suomen Muistiyhdistys)

Kirja kertoo Little Been selviytymistarinan. Kirja on todellisuudessa fiktiivinen, mutta ainakin minulle heräsi paljon
ajatuksia. Pohdin kirjan jälkeen taas kerran sitä, miten erilaisten
ongelmien äärellä eri kulttuureissa ollaan ja miten paljon helpompaa meillä hyväosaisilla on ajatella mustavalkoisesti ja kapeasti asioista. Ja miten vähän me oikeasti tajutaan siitä, mitä muualla tapahtuu.
 

 

Eevan ja Petterin kirjallisuutta: 337 kirjaa (n. 68 000 sivua), omiamme 261 sekä lainattuja 76  

Kirjat ovat ensimmäisen tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä 

  

1.    Raamattu (oma)

2.    Sanna Aavaluoma, Ulla-Maija Kyrölä Tornadon kohtaaminen – Dementoituva tornadon pyörteessä – Läheinen uupumisen kierteesssä

3.    M. Ahlstedt, M. Kansikas-Koivunen (toim.) Rakkaudesta Sinulle (1983, oma)

4.    M. Ahlstedt, M. Kansikas-Koivunen (toim.) Sanoja Sinulle (1984, oma)

5.    Marja-Leena Aho Auttamaan asetettu (1990, oma)

6.    Helena Ahonen Kuka komentaa kelloasi (2004, oma

7.    Timo Airaksinen Parasta kaikille (2009, oma)

8.    Timo Airaksinen Arvojen yhteiskunta (1994, oma)

9.    Erkki Airas  Ryhmätyö – tie ehjään ihmisyyteen (1980, oma)

10.  Pirjo Alajoki  Masennus elämän voimavarana (2004, laina)

11.  Pirjo Alajoki Menneisyys kantaa anteeksiantamisen kautta (2003, laina)

12.  Claes Andersson Hulluudestamme ja hulluudestanne (2003, laina)

13.  Joan Wester Anderson Enkelin kosketus (1994/2003, oma)

14.  Marleena Ansio Kuiskauksia yli virran ja veen (1999, oma)

15.  Ulla Appelsin Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata (2000, oma)

16.  Gun Aremyr Dementiapotilaan aktivointi (1992, laina)

17.  Hanan Ashram Totuuden toinen puoli (1995, oma)

18.  David Augsburger Anteeksiantamisen vapaus (1988/98, laina)

19.  David Augsburger  Koska välitän annan anteeksi. Koska välitän en anna anteeksi (1981, laina)

20.  Richard Bach Illuusio – vastahakoisen messiaan seikkailut (1972, laina)

21.  Richard Bach Kohoa siivillesi (1994/1995, laina)

22.  Richard Bach Lokki Joonatan (1970, oma)

23.  Richard Bach Lähellä jokainen sydän (1979, laina)

24.  David Baird Tuhat tietä ystävyyteen (2003/2005, oma)

25.  V. Barnes, J. Boddy Aman  Somalitytön tarina (1996, oma)

26.  Fredrik Bengtsson Loppuun palaminen – uusi mahdollisuus (2004, laina)

27.  Alexandra Bergholm Isoäidin elämänohjeita (1996, oma)

28.  Ritva Bergman Runokirja Villiruusut (2000, oma)

29.  Aulis Blinnikka (toim.) Sotavainajiamme rajan takaa (2004, oma)

30.  H. Bloomfield, M. P. Cain, D. T. Jaffe   Rentoudu – stressistä vapautuminen rentouttavan. miestiskelyn avulla (1976, oma)

31.  Sissela Bok Miksi valehtelemme (1978/81, laina)

32.  Michele Borba Building Moral Intelligence (2001, oma)

33.  P. Breitman, C. Hatch Opi sanomaan ei ilman syyllisyyttä (2001, laina)

34.  Jorge Bucay Kerro kanssani (2009, oma)

35.  Jorge Bucay Kuuntele tämä tarina (1999/2006, oma)

36.  Jorge Bucay Parantavat tarinat (1999/2006, oma)

37.  Marika Burton, Robert Holden Kiitollisuuden päiväkirja (1997, oma)

38.  Anneli Calder (toim.) Kansanviisauden aarrearkku (2002)

39.  J. Canfield, M. V. Hansen Kaikki on mahdollista – jos vain uskallat pyytää (1995, oma)

40.  Richard Carlson Älä hikeenny pikkuasioista (1997/98, oma)

41.  Dale Carnegie Miten pääsen turhista huolista (1951, oma)

42.  Dale Carnegie Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa (1970, oma)

43.  Karen Casey Onnen kiteitä (1985/92, oma)

44.  S. Chamberlaine, J. Prince Sisällä vapaus, NLP ja läheisriippuv. elämänmuutokset (1992/96, oma)

45.  Jung Chang Villijoutsenet – kolmen kiinattaren tarina (1991, oma)

46.  Deepak Chopra Polku rakkauteen (1997/98, laina)

47.  Deepak Chopra Täydellinen terveys (1990/94, oma)

48.  James Clavell Kuningasrotta (1962/85, oma)

49.  Pierre Clostermann Suuri sirkus (1953, laina)

50.  Joseph Cohen Rakastan sinua koska … (1994, oma)

51.  Andre Comte-Sponville Pieni kirja suurista hyveistä (384 s. 1995/2001, laina)

52.  Baltasar Cracian  Viisauden käsikirja (1950, oma)

53.  Johan Cullberg Kris och utveckling (1975/90, oma)

54.  Dalai-lama  Avosydämin (2001/02, oma)

55.  Dalai-lama Elämänarvoja uudelle vuosituhannelle (2000, oma)

56.  Dalai-lama, Howard C. Cutler Onnellisuuden taito, elämän opaskirja (1998, oma)

57.  Tony Dunderfelt Elämänkaaripsykologia (1990, oma)

58.  Tony Dunderfelt Intuitio ja tunneviestintä (2001, oma)

59.  Tony Dunderfelt Irti tunnekoukuista (2004, oma)

60.  Wayne W. Dyer Elää omilla ehdoilla (1978/83, oma)

61.  Wayne W. Dyer Hyväksy itsesi – uskalla elää (1978/76, oma)

62.  Wayne W. Dyer Usko mahdollisuuksiisi (1989/95, oma)

63.  Sanna Ehdin 12 veckor till ett självläkande liv (2005, laina)

64.  C. Einiger, A-M. RTaittila Maailman kauneimmat rukoukset (1964/97, oma)

65.  J. B. Emben, K. Lampikoski Elä luovasti, ikääntyvön valttikortit (2001, laina)

66.  Markku Envall (toim.) Aforismin vuosisata (1997, oma)

67.   T. Erkinjuntti, M. Hietanen, M. Kotipelto, T. Strandberg, M. Huovinen Pidä aivosi kunnossa (2010, oma)

68.  T. Erkinjuntti, S. Heimonen, M. Huovinen Hyviä päiviä kotona (2006, laina)

69.  T. Erkinjuntti, M. Huovinen Kun muisti pettää (2003, oma)

70.  Antti Eskola Yksinkertainen usko (2006, oma)

71.  Helen Exley Rakkaalle puolisolle (1991/95, oma)

72.  Helen Exley Rakkaus, mietelmiä (1996, oma)

73.  E. Fenwick, T. Smith  Murrosiästä aiukuisuuteen selviytymisopas nuorille ja heidän vanhemmilleen (1994, oma)

74.  Susan Feuer Naisellista viisautta (2001/02, oma)

75.  Jerry Fletcher, Kelle Olwyler Ristiriidat ja paradoksit luovat menestystä (1997, oma)

76.  Susan Forward Känslomässig utpressning (1997, laina)

77.  Viktor E. Frankl Ihmisyyden rajalla (1959, oma, keskitysleiristä selvinnyt ja logoterapian kehittäjä)

78.  Axel Fredenholm Näin olen kuullut (18.painos 2001, oma)

79.  Ben Furman, Jussi Valtonen Jossakin on ilo (2000, oma)

80.  Kahlil Gibran Mestarin sanoja – 12 kirjaa (2000, oma)

81.  Kahlil Gibran Profeetta (1966/71, oma)

82.  Daniel Goleman Emotional intelligence (1995,oma)

83.  Daniel Goleman Tunneäly (1995/97, oma

84.  Anatoli Gordijenko Kuoleman divisioona (2002/03, oma)

85.  Baltasar Gracian Viisauden käsikirja (1950, oma)

86.  Walter Graebner Mr. Churchill (1965, oma)

87.  Phillip G. McGraw Lifestrategies (1999, laina)

88.  Phillip G. McGraw Pidä huolta itsestäsi – tee elämästäsi itsesi näköinen (laina)

89.  Martin Gray Kaikkien rakkaitteni puolesta (1971/72, oma)

90.  Paavo Haavikko Päämaja – Suomen hovi (1999, oma)

91.  Ritva Haavikko (toim.) Mika Waltari – ihmisen ääni (1979, oma)

92.  Martti Haavio (toim.) Ikuisia ajatuksia (1994, oma)

93.  Robert D. Hare Ilman omaatuntoa (1993/2004, oma)

94.  Thomas A. Harris Minulla menee hyvin. Entä sinulla? (1967/80. oma)

95.  Jaroslav Hasek Huumorin koulu (1959, oma)

96.  Paul Hauck Luota itseesi (1976/84, oma)

97.  Kim Hyun Hee Sieluni kyyneleet (1994, oma)

98.  Jaakko Heikkonen       Moraali ja etiikka käytännössä (1995, oma)

99.  Ira Heilveil Sukulaissuhteet solmussa? (1998/99, laina)

100.Sirkkaliisa Heimonen Työikäisenä Alzheimerin tautiin sairastuneiden ja heidän puolisoidensa kokemukset sairauden alkuvaiheessa (2005, laina)

101.S. Heimonen, P. Voutilainen Avaimia arviointiin, Dementoituvien kuntoutusta  edistävä hoitotyö (oma)

102.Kari Helin Tuplavoimin muutoksiin (1993/95, oma)

103.Tommy Hellsten Elämän paradoksit selityksineen (2001, laina)

104.Tommy Hellsten Kolmas mahdollisuus (2006, oma)

105.Tommy Hellsten Saat sen mistä luovut (2000, laina)

106.Tommy Hellsten Tietäjä (2002, oma)

107.Tommy Hellsten Tietäjän silmin (2003, oma)

108.Tommy ja Carita Hellsten Lähelle on pitkä matka (2004, oma)

109.Ernest Hemingway Kenelle kellot soivat (1940/79, oma)

110.A. Hervonen, O. Arponen, M. Jylhä Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään (laina)

111.M. Hietanen, T. Erkinjuntti, M. Huovinen Tunne muistisi (2005, oma)

112.Pekka Himanen Välittävä, kannustava ja luova Suomi (2004, laina)

113.Richard Holloway Anteeksiantamisen viisaus (2002/2003, laina)

114.Marja Holm Matkalla maailmassa (1998, oma)

115.Victor Hugo Kurjat (1990, oma)

116.Maarit Huovinen Muistihäiriöt (2004, oma)

117.Jussi Huttunen, Pertti Mustonen (toim.) Elämä pelissä (2007, oma)

118.Taisto Huuskonen Laps Suomen (1980, oma)

119.Jorma Hynninen Oi muistatko vielä sen virren (1993, oma)

120.Markku T. Hyyppä Aivot ahtaalla (2001, laina)

121.Markku T. Hyyppä Elinvoimaa yhteisöstä (2002, laina)

122.Markku T. Hyyppä Me-hengen mahti (2005, laina)

123.Pekka Hämäläinen Elämä on epäreilua – Hyväksy ja anna anteeksi (2008, oma)

124.Pekka Hämäläinen Hyvä parisuhde (2002, laina)

125.Pekka Hämäläinen Jaksamisesta innostumiseen (2000, laina)

126.Pekka Hämäläinen Jos tapahtuisi ihme (1994, laina)

127.Pekka Hämäläinen Myönteisyyden mahtava voima (1993, oma)

128.Pekka Hämäläinen Naura poika, naura Helpottaa kummasti (1999, laina)

129.Pekka Hämäläinen Perhe, pahin ja paras (1987, oma)

130.Pekka Hämäläinen Rohkeuden voima (2004, oma)

131.Pekka Hämäläinen Voittaja vai häviäjä – päätä itse (1996, laina)

132.Pekka Hämäläinen Yllättävä voima lähempänä kuin arvaatkaan (1998, laina)

133.Härmä & Granö (toim.) Työikäisen muisti ja muistisairaudet  (2011, oma)

134.I. Iisalo, P. Siltala, P. Aho-Mustonen Rikottu ruukku – naisen matka valoa ja toivoa kohti (2002, oma)

135.Lauri Immonen Unohdettujen rintama (1967, laina)

136.Satu Itkonen Enkelin kosketus ikkuna suomalaiseen taiteeseen (2003, oma)

137.Reijo Ikäheimo, Kai Vakkuri TunneÄly – tervettä järkeä (2000, oma

138.Kai Ilmonen (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus (2000, oma)

139.Gerald G. Jampolsky Farväl till skuld, den befriande fölåtelsen (1990, oma)

140.Gerald G. Jampolsky Kärlek är att släppa rädslan (1979/83, oma)

141.Martta Jauhiainen Makeata mettä karvaista kukista (1968, oma)

142.E. Le Joly Äiti Teresan salaisuus (1977/80, oma)

143.Lin Jutang The importance of living (1949, oma)

144.Tytti Jäppinen Ilo ilmaista – luovan toiminnan opas (1982,0ma)

145.Jon Kabat-Zinn Olet jo perillä Tietoisen läsnäolon taito (1994, laina)

146.Mirja Kalliopuska Empatia - tie ihmisyyteen (1983, oma)

147.Mirja Kalliopuska Itsetunto (1984, oma)

148.Mirja Kalliopuska Sosiaaliset taidot (1995, oma)

149.M. Kalliopuska, H. Hämäläinen        Voi itku – ohjeita murrosikäisten vanhemmille (1981, oma)

150.Irma Karila Lapsen kanssa (1977, oma)

151.Charlotte Davis Kasl Elämänilon kirja, 101 tapaa iloita arkipäivästä (1994, oma)

152.A. Katajainen, K. Lipponen, A Litovaara Voimavarat käyttöön (2003, oma)

153.Jouko Kauranne (toim.) Isänmaan puolesta Jumalaan turvaten, I-II (1999, oma)

154.Pirjo Kauppinen Elämän polte (2003, oma)

155.Liisa Kelttikangas-Järvinen Hyvä itsetunto (1994, oma)

156.Eeva Kilpi Ennen kuolemaa (1982, oma)

157.Dorling Kindersley Kehitä muistiasi (1993/96, oma)

158.E-L. Kinnunen, L. Koch-Auvo Onnen kirja- hymystä näkee, että sydän on kotona (1997, oma)

159.Aleksis Kivi (toim. Otava)                 Aleksis Kiven ajatuksia (1965, oma)

160.Aleksis Kivi Seitsemän veljestä (1969, oma)

161.Antero Kivimäki Carpe diem! – Tartu Hetkeen! (2002, oma)

162.Hannele Koivunen Elämänvirtaa – kokemustietoa uusille sukupolville (2001, laina)

163.L. Kolbe, R. Valjus, J. Wrede Soi sana kultainen – Vårt land (1998, oma)

164.Anni Korpela Pane hellyys sanoihisi (1981, oma)

165.V. A. Koskenniemim Matkasauva (1945, oma)

166.V. A. Koskenniemi Vaeltava viisaus (1985, oma)

167.Kotiseurakunta Raamatun tekstejä ja rukouksia (1990, oma)

168.Maiju ja Kari Kuhanen Iloa ja onnea avioliittoon (1994, oma)

169.Tarmo Kunnas Mitä on moraalista jälkjellä (2002, oma)

170.Tauno Kuosa A. F. Airo legenda jo eläessään (1979, laina)

171.Matti J. Kuronen Rikasta minua – kirja avioliiton kasvumahdollisuuksista (1982, oma)

172.Ellen Kuzwayo Sano minua naiseksi (1985/87, oma)

173.Elisabeth Kuhler-Ross Raportti kuolemisesta (1970, oma)

174.V. Kuukka, R. Majamaa, H. Vepsä Elias Lönnrot – taitaja, tarkkailija, tiedemies (2002, oma)

175.Matti Kuusi Kansanhuumorin parhaat (1981, oma)

176.Pirkko Lahti Hyvän mielen mahdollisuudet (2003, oma)

177.Timo Lampikoski Toteuta toiveesi, onnistum elämässäsi (1996, laina)

178.Niilo Lappalainen Viipurinlahti kesällä 1944 (1988, laina)

179.T. ja M. Lappalainen (toim.) Luonnonrakkauden ja viisauden kirja (1997, oma)

180.Flora Larsson Hetkinen, Herra (keskustelua jumalan kanssa) (1975, oma)

181.Outi Lauhakangas (toim.) Ajattomia mietteitä (1997, oma)

182.Hilkka Laukka-Sinisalo Koskenlaskijana työelämässä (1999,oma)

183.Kalevi Lehtinen Sinulle (1995, oma)

184.R. J. Leider, D. A. Shapiro Elä täysillä )1995/97, laina)

185.Taru Leppänen Rentoutuminen – avoin ovi jaksamiseen (oma)

186.Gael Lindenfield Positiivinen nainen – opas myönteiseen ajatteluun (1998, oma)

187.Martti Lindqvist Ammattina ihminen, hoidon etiikasta ja arvoista (1985, oma)

188.Martti Lindqvist Kuolemaa väkevämpi (1994, oma)

189.Martti Lindqvist Toivosta ja epätoivosta (2004, laina)

190.Edvin Linkomies Vaikea aika (Suomen pääministerinä 1943-1944) (1970, oma)

191.Väinö Linna Tuntematon sotilas (1969, oma)

192.Kondrad Lorenz Niin sanottu paha (1963, laina)

193.Matti Lukkari Iisalo kärkeen! Soturiveljesten tarina (2005, laina)

194.Reko ja Tina Lundan Viikkoja, kuukausia (2006, oma)

195.Elias Lönnrot Vaeltaja (1902/2002, oma)

196.Ben Malinen Häpeän monet kasvot (2003, laina)

197.Nelson Mandela Pitkä tie vapauteen, oma elämäkerta (1994/95, oma)

198.C. G. E. Mannerheim Suomen marsalkan muistelmat (1952, oma)

199.Arto Manninen (koonnut) Positiivisten ajatusten kirja (2001, oma)

200.Arto Manninen (toim.) Maailman kauneimmat ajatukset (2001, oma)

201.Leena Markkanen  Ilo tekee ihmeitä, elämän oivallusten opaskirja (2002, laina)

202.Bertil Martinsson Anteeksiantamisen taitoa (1990/99, laina)

203.Anu Martiskainen Vie minut kotiin (runokirja, 2006, oma)

204.Harpo Marx, R. Barber Harpo puhuu (huippupositiivinen, 1961/95, oma)

205.Andrew Matthews Seuraa sydämesi ääntä Löydä tarkoitus elämääsi (1997, laina)

206.Raija Maula Lohtusia (1992, oma)

207.Golda Meir Elämäni 1975/76, oma)

208.Anthony de Mello Havahtuminen (1990/2003, oma)

209.Anthony de Mello Rakkauden tiellä (1991/2007, laina)

210.Dan Millman Kaksitoista porttia eheään elämään (2000, oma)

211.Sotamarsalkka Montgomery Muistelmat (1958/59, oma)

212.Thomas Moore Sielun ohjaama elämä (2000/04, oma)

213.Joseph Murphy Alitajuntasi voima (1989/98, oma)

214.Caroline Myss Hengen anatomia (1999, laina)

215.Caroline Myss Ihmeellinen voima (2004/2005, oma)

216.Caroline Myss Sielun sopimus elämän tarkoituksen etsijälle (2001/2004, oma)

217.Caroline Myss Toipumisen taito (1997/2005, oma)

218.Hannu Mäkelä (toim.) Runoista rakkaimmat (1992, oma)

219.Hannu Mäkelä (toim.) Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja  (2000, oma)

220.Raimo Mäkelä Naamiona terve mieli (2002, oma)

221.Kaarina Määttä Kestävä parisuhde (2000, oma)                        

222.M. Newman, B. Berkowitz Ole sovussa itsesi kanssa (1971/74,oma)

223.Ilkka Niiniluoto Järki, arvot ja välineet (1994/2001, oma)

224.Robin Norwood Miksi näin? elämän vaikeimpien kysym. sebvittämiseksi (1994, oma)

225.Ilmari Ojala Mannerheimin päämajan arkea ja juhlaa (2000, oma)

226.Eero Ojanen Hyvyyden yhteiskunta (1999, oma)

227.Eero Ojanen Rakkauden filosofia (2002, laina)

228.Markku Ojanen Elämän mieli ja merkitys (2002, oma)

229.Markku Ojanen Hyvään elämään (2000, laina)

230.Markku Ojanen Ilo, onni, hyvinvointi (2001, laina)

231.Markku Ojanen Onnen etsijät (2004, laina)

232.Paavo Ojanen Hyvyyden yhteiskunta (1999, oma)

233.Maija-Riitta Ollila Erheitä ja virheitä (2003, oma)

234.Maija-Riitta Ollila Moraalin tuolla puolen (1997, oma)

235.Matti Otala Uskalla olla viisas (2001, oma)

236.Ani Paschen, A. Donelley Surusta kasvoi vuori (1999, oma)

237.L. Pajunen, P. Simojoki Sinua en unohda (2004, oma)

238.Rainer Palmunen (toim.) Elämäsi matkalle ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun (1993, oma)

239.Norman Vincent Peale Ole oman onnesi seppä (1952, laina)

240.Norman Vincent Peale Sen teet mihin uskot (1974/92, oma)

241.Pirkko-Liisa Perttula Aurinkoinen mieli (2004, oma)

242.Ruriko Kumoi Pilgrim Etäällä koittaa kevät – japanilainen sukutarina (1999, oma)

243.Eino Pohjamo Ihantalan murskattu teräs (1981, oma)

244.Hannele Pohjanheimo Elämänrohkeuden juurilla (2002, oma)

245.Hannele Pohjanmies Elämänrohkeuden juurilla, selviytymist. (2002, oma)    

246.Anja Porio Rakkaus on väkevämpi (1988/96, oma)

247.Anja ja Ilkka Porio Ystävä auttaa, opas lähimmäiselle (2002, oma)

248.Seppo Porvali Marskin ritarit – 191 ihmiskohtaloa (2001, laina)

249.Seppo Porvali Talvisodan sankarit (2004, laina)

250.James van Praagh Puhetta taivaasta (1997/99, oma)

251.Petter Pulkkinen Arvomaailman ja toiminnan suhde sekä ihannearvot ja arvokkaat kokemukset. (1992)

252.Petter Pulkkinen Elämänohjeita ja ajatuksia työkavereilta ym. ja itse kokoamiani (2002-2011)

253.Petter Pulkkinen Turvallisuudesta ja muista arvoista sekä niiden merkityksestä (2002)

254.Tarja Pulli Elämän iloa (2001, oma)

255.M. Purhonen, P. Rajala (toim.) Omaishoitaja arjen ristiaallokossa (1997, oma)

256.Merja Purhonen (toim.) Elämän pilkkeitä – kokemuksia avun antamisesta ja saamis. (2002, oma)

257.Terho Pursiainen Välittämisen tauti (1990, laina)

258.Maija Raski Värssykirja (2000, oma)

259.James Redfield Kymmenes oivallus (1996, oma)

260.James Redfield Oivaltava tietoisuus (1997/98, oma)

261.James Redfield Opas oivallusten tielle (1989/97, oma)

262.James Redfield Yhdeksän oivalluksen tie (1994/96, oma)

263.Matthieu Ricard Onnellisuus (2003, laina)

264.J. L. Runeberg Vänrikki Stoolin tarinat (1982 suom. P. Cajander, oma)

265.Vesa Saarikoski Elon mainingit Jääkärikenraali Aarne Sihvo (1998, oma)

266.Mikael Saarinen, Marja Kokkonen   Tunneäly: Kohti KOKOnaista elämää (2003, laina)

267.Tuulikki Saaristo Taikasanat eli miksi antaisin anteeksi (2000, oma)

268.Andrei Saharov Muistelmat (1990/91, oma)

269.Antoine De Saint-Exupery Pikku Prinssi ((1951/2002, oma)

270.Salme Saure (toim.) Minkä varassa jaksan elää (1983, oma)

271.V-A. Savolainen, P. Himanen Kohtaamisyhteiskunta (1995, oma)

272.Juho Savio (toim.) Intialaista viisautta (1999, oma)

273.Susan Seliger Stressi myönteinen voima (1989, oma)

274.Anne Seppälä (toim.) Elämä on ihanaa (2004, oma)

275.Anne Seppälä (toim.) Ilo (2001, oma)

276.Anne Seppälä (toim.) Läheisyys (2001, oma)

277.Munkki Serafin Sydämen peili  365 päivää hengellisten isien seurassa (2003, oma)

278.Robert Serrou Äiti Teresa (1980/81, oma)

279.John ja Elizabeth Sherrill Maailman onnellisimmat ihmiset D. Shakarianin tarina (1980, oma)

280.Peter Sichrovsky Persoonallisuuden vetovoima (1983, oma)

281.Juha Siltala Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004,oma)

282.Sirkka-Liisa Sjöblom (suom.) Voimanlähteitä mielenrauha (1997/99, oma)

283.G. Herbert Schmidt Uskollinen kuolemaan asti (1962/75, oma

284.Sorvali, Pietikäinen, Mäntysalo En mie karjalaa unoha–elämäni muutto-kirjoituskilp. (2004, oma)

285.Kyösti Skyttä Ei muuta kunniaa, Risto rytin kujanjuoksu 1939-45 (1971, oma)

286.Aleksander Solzenitsyn Ivan Denisovitsin päivä (1963, laina)

287.Kathryn Spink Äiti Teresa (1997, oma)

288.Chris Stewart Andalusialaiset sitruunat (1999/2000, oma)

289.Paavo Susitaival Ahvola (1938, laina)

290.Paavo Susitaival Karjalainen pataljoona (Er. P6) talvisodassa (1963, laina)

291.Paavo Susitaival Lentävä komppania (1938, laina)

292.Paavo Susitaival Ryhmä Susi talvisodassa (1973, laina)

293.Paavo Susitaival Rykmentti taistelee: Jalkaväkirykmentti 29 vuosina 1941-42 (1948, laina)

294.Paavo Susitaival Testamentti (1991, laina)

295.Graham SwiftEi tästä maailmasta (1988, laina)

296.Suomen syöpäpotilaat Selviytyjän matkaopas (2000, oma)

297.Pirjo-Riitta Syrjänen Elon tiukuja – Syntymäpäiväkirja Eino Leinon runoin (1986, oma)

298.Keijo Tahkokallio Ajattele myönteisesti – avaimia muutokseen (1992, oma)

299.Jukka Tarkka (päätoim.) Suomi 75 – Itsenäisen Suomen historia I-II (1991, oma)

300.Hannu Tarmio (koonnut) Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1986, oma)

301.Hannu Tarmio (koonnut)Elämänviisauden kirja (1986, oma)

302.Pirkko Telaranta Alzheimerin tauti osana elämää ja elämänosana (2001, laina)

303.Jouko Teperi Kannakselaispoika sodassa ja vähän koulussakin (2000, oma)

304.Kalevi Tilli Nauraha sie Viipuri viisii (1993, oma)

305.Leo Tolstoi Vuodenaikojen viisaus – mietelmiä (2001, oma)

306.Päiviö Tommila  Suuri adressi–1899 0,5 milj. nimeä keisarille manifestin peruuttamiseksi–turhaan (1999, oma)

307.Zachris Topelius Maamme kirja (1989, 1983 Vesa Mäkinen toim, oma)

308.Zachris Topelius Välskärin kertomuksia (1983, oma)

309.Fiona Toy Voimanlähteitä Mielenrauha (1997/1999, oma)

310.Safiya H. T. Tudu Minä, Safiya (2004, oma)

311.Sinikka Tuohimaa Parantavat sanat kirjoista voimaa toipumisen matkalla (2004, oma)

312.Martti Turtola Risto Ryti, elämä isänmaan puolesta (1994, oma)

313.Kari E. Turunen Arvojen todellisuus, johdatusta arvokasvatukseen (1993, oma)

314.Kari E. Turunen Ihmisen ymmärtäminen (1990, laina)

315.Kari E. Turunen Tunne-elämä (2004, oma)

316.Desmond Tutu Anteeksiantaminen – tie tulevaisuuteen (1999, oma)

317.Sun Tzu Sodankäynnin taito (1963/95, oma)

318.Maarit Tyrkkö Naiselle (1978, oma)

319.Kai Vakkuri (toim.) Arvot ja ajatukset (2002, oma)

320.Kai Vakkuri Elä enemmän! uusi tapa ajatella aikaa 1985, oma)

321.Kai Vakkuri Kehitä ajatteluasi ja muistiasi (1996, oma)

322.Kai Vakkuri Yli yksinäisyyden ja pelon (1998, oma)

323.Kai Vakkuri Opi tehokkaammin, opi oppimaan (1998, oma)

324.Anna-Liisa Valtavaara Ainako anteeksi? (2005, oma)

325.Anna-Liisa Valtavaara Kiltteydestä kipeät (2003, oma)

326.Olli Valtonen Näin on – Rakkaus katoaa silloin tällöin (1993, oma)

327.Leo R. Vandolson Turhat paineet pois (1984, oma)

328.Matti Vapaavuori (toim.) Miten tutkimme tulevaisuutta? (1993, oma)

329.Jaana Venkula Epävarmuudesta ja varmuudesta (2005, laina)

330.Jussi Vilska Lähelle ihmistä (1984, oma)

331.Sakari Virkkunen Mannerheimin kääntöpuoli (1992, oma)

332.Kalevi Virtanen (toim.) Kotien rukouskirja (1991, oma)

333.T. Vuortama, L. Kerosuo Viestinnän lait ja säännöt (1994, oma)

334.M. Wacklin, M. Malmi (toim.) Näkymätön vastuu – omaishoitajien puheenvuoroja (2004, oma)

335.Sven Wahlroos Perheen psykologia (1975, oma)

336.Andrew Weil Kahdeksan askelta terveyteen (1997, oma)

337.S. Zetterberg, A. Tiitta Suomi kautta aikojen (1992, oma)